kohta (2)

substantiivi

  1. hetki, aika, tai piste, jossa kaksi tai useampi asia tapaa tai koskee toisiaan

    Minun ja sinun tiemme kohtaavat tässä kohdassa.
Taivutus

yks. nom. kohta, yks. gen. kohdan, yks. part. kohtaa, yks. ill. kohtaan, mon. gen. kohtien kohtain, mon. part. kohtia, mon. ill. kohtiin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

kohta (2)

  1. hetki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän käänsi kirjan kohdistaakseen painetun kohdan.
Kohta kartassa tarkoittaa maamerkkiä tai suuntaa.
Kohdassa oli pieni virhe.

Sanonnat

"Jos jotain otin pois, aloin kohta palella."

"Jos siikanen pisti jalkaan, niin sitä parannettiin seuraavasti: voi pantiin voipaperin päälle muokattavaksi siten, ettei siihen saanut tuuli käydä Kipeä kohta voideltiin tällä vatkatulla voilla."

"Kohta mennähän niin notta pää klopajaa ovenkarmiis."

"kohta männään niin jotta päät lotajaa ovenkarmiissa."

"Kohta pohjukkaissuoli repijää."

Liittyvät sanat

kohta, hääkellot, alakohta, kulminaatio, pointti

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro